ILMASTA TYPPEÄ!

apilat - sinimailanen - vuohenherne - keltamaite - herne - virnat - härkäpapu - lupiinit

 

Typpiympit

- valikoima & hinnat

- tilaaminen

- ymppäysohjeet

- milloin ymppäystä tarvitaan?

- usein kysyttyä

  Tietopaketit:

- mitä ymppäys on?

- typensidonta lyhyesti

- palkokasvinurmista

- viherlannoituksesta

 

Rikkakoneet
Ryömijä
Luomusiemenet
Muut tuotteet & palvelut
Tietoa yrityksestä

 

Elomestari Oy
Koskitie 185
95520 Tornio

P. 040-5818477

petri.leinonen<a> elomestari.fi

 

 

Mikä on ymppäyksen perusidea?

Typpiympissä on kullekin kasville sopivia, typpeäsitovia juurnystyräbakteereita. Tehokkaat ymppibakteerit varmistavat nopean ja tehokkaan nystyröinnin, mikä on toimivan typensidonnan perusedellytys.

Entä jos apilat nystyröityvät ymppäämättäkin?

Peltomaassa voi olla tarpeeksi typpibakteereita hyvään apilan, herneen ja virnan kasvuun luonnostaankin. Mikäli pelto on hyvin kalkittu (pH yli 5.7) ja kyseistä kasvia on hiljattain viljelty, pellossa on melko varmasti riittävästi typpibakteereita tehokkaaseen nystyröintiin.

Voiko mitenkään ennustaa ymppäystarvetta?

Mailasten, vuohenherneen ja keltamaitteen typpibakteerit ovat suomalaisissa peltomaissa harvinaisia ja ymppäys kannattaa lähes poikkeuksetta. Apiloilla, virnoilla ja herneellä peltomaan pH ja viljelyhistoria auttavat ennustamaan: happamissa oloissa tai ensi kertaa ko. kasvia viljeltäessä ymppäys todennäköisesti tuottaa lisäsatoa. Hyvin kalkituilla pelloilla säännöllisessä viljelykierrossa ymppäystä ei enää myöhemmin tarvita.

Miksi ymppäys pitää tehdä juuri ennen kylvöä?

Typpibakteerit ovat itiöttömiä, ja kuivuminen siemenen pinnalla on niille kohtalokasta. Aikaisemmin ymppäys piti todella tehdä kylvöpäivänä; nyt uusi tartunta-aine mahdollistaa ymppäyksen jopa viikkoa-kahta ennen kylvöä. Pelivaraa on siis oleellisesti enemmän: ymppäys voidaan siirtää sadepäiville.

Mistä saisi  ymppäyskoneen?

Apilan ymppäämiseen betonimylly on useimmiten riittävän tehokas, jos siementä on käsin sekoittamiseen liikaa. Herneen ymppäämiseen voi käyttää esim. tasobetonisekoittajaa (mammutti-sekoitin) tai nestepeittauslaitteita, kunhan kemiallisten peittausaineiden jäämät on pesty pois. Herneet voi ympätä myös kylvökoneessa käsin sekoittaen: työ on raskasta, mutta menetelmä toimii hyvin.

Kannattaako ymppäys?

Apilaympin hehtaarikustannus (ymppi) on 3,5-14 euroa, herneellä 23-38 euroa. Apilapellolta tarvitaan siis 2%, hernepellolta noin 5-8 % sadonlisä kustannusten kattamiseksi. Ymppäyskokeiden tulosten perusteella ymppääminen on erittäin kannattavaa, mikäli on luultavaa, että typpibakteereita ei ole pellossa riittävästi (ks. kysymys edellä).