ILMASTA TYPPEÄ!

apilat - sinimailanen - vuohenherne - keltamaite - herne - virnat - härkäpapu - lupiinit

 

Typpiympit

- valikoima & hinnat

- tilaaminen

- ymppäysohjeet

- milloin ymppäystä tarvitaan?

- usein kysyttyä

  Tietopaketit:

- mitä ymppäys on?

- typensidonta lyhyesti

- palkokasvinurmista

- viherlannoituksesta

Rikkakoneet
Ryömijä
Luomusiemenet
Muut tuotteet & palvelut
Tietoa yrityksestä

 

Elomestari Oy
Koskitie 185
95520 Tornio

P. 040-581 8477

petri.leinonen<a> elomestari.fi

Uutta! 

Olen tehnyt viherlannoituksesta pari kuvaesityksellä terästettyä luentoa luomu.fi -palveluun.


Vihannesviljelyn viherlannoitusasiaa löytyy linkistä

http://www.luomu.fi/materiaalit/Leinonen/viherlannoitus_ja_typenhallinta_vihannesviljelyssa/

 

Viherlannoitus vihannestilalla

 

Viherlannoitusta pidetään yleensä maan kasvukuntoa ja terveyttä parantavana osana viljelykiertoa. Viherlannoituksen vaikutus maan mururakenteeseen ja typpitilaan sekä rikkakasveja tukahduttava vaikutus parantavat vihannesten kasvuedellytyksiä.

 

Toisaalta palkokasveilla ja vihanneksilla on yhteisiä tauteja. Pahimmillaan väärin valittu viherlannoituskasvi ja sen hoitotekniikka voi lyhentää esim. porkkanan varastointiaikaa kuukausilla.

 

Taudit mielessä vihannestilan viherlannoituksesssa

 

Palkokasveja sisältävää viherlannoitusta ei kuitenkaan tarvitse unohtaa, vaikka vihanneksia viljeleekin. Palkokasvipitoisia viherlannoituksia voi käyttää varsin huoletta kausivihanneksille tai lajeille, joilla on lyhyt varastointikausi. Varastotavaralla viherlannoituksen palkokasviosuutta on rajoitettava ja/tai järjestettävä ajallista etäisyyttä varastoitavaan vihanneskasvustoon.

 

Yksi mahdollisuus on tehdä viherlannoitus kaksivaiheisena, jolloin lyhyellä keskikesän kesantojaksolla varastotaudin isäntäkasvit tuhotaan ja taudin lisääntymiskykyä rajoitetaan.

 

Yksivuotisessa viherlannoituksessa keväällä aikaisin kylvetään virna-herne-kauraseoskasvusto, jonka annetaan kehittyä heinäkuun alkupuolelle asti. Kasvusto murskataan, muokataan maahan ja kesannoidaan elokuun alkupäiviin asti, jolloin kylvetään ravinnepyydyskasvusto, parhaimmillaan tuuhea viljakasvusto (siemenmäärä 150-200 kg/ha).

 

Monivuotisen apilanurmen päättäminen edellä kuvatulla tavalla helpottaa myös tautipaineita. Käytännössä jälkipuoli kesästä on siis täysin palkokasviton. Tämä tekniikka näyttää takaavan varastovihanneksille hyvän säilyvyyden aina alkukesään asti. Keskikesän kesanto-pyydyskasviyhdistelmä on myös erittäin tehokas kestorikkakasveja vastaan.

 

Myös niittorytmillä on mahdollista pitää kasvusto palkokasvittomana loppukesä. Herne ei jatka kasvua niiton jälkeen, mutta myös virnojen niiton lykkääminen kukinta-vaiheeseen estää jälkikasvun. Näin seoksessa oleva (italian) raiheinä muodostaa tuuhea “nurmikon” loppukesäksi ja tautiriski pienenee.

 

Viljelykierron näkökulmasta syysporkkana ja pitkään varastoitava keväällä myytävä  porkkana ovatkin eri kasveja, jotka vaativat erilaisen esikasvin.